Bussillinen kyläläisiä eri puolilta Pohjois-Karjalaa kävi syyskuun puolivälissä hakemassa ideoita oman kylän hiilijalanjäljen pienentämiseen naapurimaakunnista. Matkan aikana tutustuttiin lähiruokapiiriin, kylätalon uuteen lämmitysjärjestelmään sekä biokaasulaitokseen. Mielenkiintoiset kohteet tarjosivat paljon miettimisen aihetta, onnistuisiko tämä meilläkin?

Suoraan tuottajalta

Pohjois-Savon puolella Iisalmessa toimii kaikille kiinnostuneille avoin REKO-lähiruokapiiri, jonka kautta ruoka päätyy suoraan tuottajalta kuluttajalle. Iisalmen ryhmässä on tällä hetkellä mukana viitisentoista tuottajaa ja useita satoja kuluttajia. Ruokatilaukset tehdään facebookin kautta ja tavaran jako tapahtuu kahden viikon välein Iisalmen torilla. REKO-lähiruokapiirin toiminta perustuu reiluun kuluttamiseen ja ruoan korkeaan laatuun. Kun välikäsiä ei ole ja ruoka tulee läheltä, sen hiilijalanjälki on pienempi.          

- Tarjolla on ainakin lihaa, kalaa, jauhoja, munia, maitotuotteita ja hunajaa. Lähiruokapiirin asiakaskunta on hyvin laatutietoista ja haluaa tietää mistä ruoka tulee, kertoo ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntija Marja Niskanen.

Lähiruokaan aivan konkreettisesti tutustuttiin Runnilla Pesolan pihvilihatilalla. Isäntä Antti Niskasen mukaan tilan tuotannosta jo kolmasosa menee suoramyyntiin ja tavoitteena on kasvattaa suoramyyntiä entisestään. Paikalla oli myös Sonkakosken myllyn edustaja Riitta Mustonen, jonka vastajauhetut ruis- ja ohrajauhot tekivät kauppansa. Sekä mylly että Pesolan pihviliha ovat mukana lähiruokapiirissä tuottajina.

Lämpöä ja sähköä hakkeesta

Alpuan kylällä Pohjois-Pohjanmaalla tutustuttiin kylätalon pien-CHP laitokseen. Lyhenne CHP tulee sanoista combined heat and power ja tarkoittaa sitä, että laitos tuottaa samalla sekä lämpöä että sähköä. Pari vuotta sitten asennettu pien-CHP –laitos käyttää polttoaineenaan kylän alueelta ostetusta energiapuusta tehtyä haketta. Ympäristöystävällisen energian lisäksi laitos siis tuottaa työtä ja toimeentuloa alueelle. Laitos tuottaa vuodessa noin 300 000 kwh lämpöä ja 80 000 kwh sähköä. Lämpö käytetään kylätoimintakeskuksen eli vanhan kyläkoulun kiinteistöjen lämmitykseen. Sähköstä käytetään itse reilu puolet ja loput myydään valtakunnan verkkoon.  Kylän oma kehitysyhdistys on saanut CHP-laitoksen rakentamiseen tukea paikalliselta Leader-yhdistykseltä.

Noin neljänsadan asukkaan Alpua on muutenkin aktiivinen ja ympäristötietoinen kyläyhteisö. Kylä valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi 2015. Kylällä toimii monta aktiivista yhdistystä ja uutena oma osuuskunta, joka pyörittää kylällä mm. päiväkotia. Kylätoimijoiden käyttöön tarkoitettu sähköautokin kylältä löytyy. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat myös kyläkaava ja etenekin valokuidun saaminen kylälle.

Biokaasua nurmesta

Retken viimeisenä kohteena tutustuttiin Luonnonvarakeskuksen biokaasureaktoriin Sotkamossa. Tutkimuskäytössä olevan biokaasureaktorin prosessi perustuu kuivamädätykseen ja raaka-aineena käytetään nurmirehua. Mädätyksessä mikrobit hajottavat hapettomassa tilassa orgaanista ainetta, jonka seurauksena syntyy biokaasua. Syntyvällä kaasulla lämmitetään tutkimuslaitoksen tiloja ja tankataan aseman biokaasuautoa.  

- Nurmirehun lisäksi hyviä raaka-aineita kuivamädätykseen ovat esimerkiksi naudan kuivalanta tai kalanperkuujätteet. Peltobiomassa on kuitenkin se, josta tulevaisuudessa ennustetaan tärkeintä kuivamädätyksen raaka-ainetta. Hehtaarin nurmisadosta saa tavalliselle autolle polttoainetta vuodeksi, kertovat biokaasureaktorin vastuuhenkilöt asiakaspäällikkö Pasi Laajala ja tutkija Elina Virkkunen.

Ideoita omalle kylälle

Matkan tutustumiskohteet herättivät paljon keskustelua siitä miten ajatuksia voisi soveltaa omalle kylälle tai mitä vastaavaa toimintaa omalla kylällä jo on. Isot investoinnit ovat vain harvan kylän toteutettavissa, mutta pienempiä panostuksia vaikkapa hakelämmitykseen tai aurinkoenergiaan jo suunnitellaan monilla kylillä. Lähiruokaa kylillä usein hyödynnetäänkin paljon, mutta sen lisääminen ja etenkin ruoan ympäristövaikutuksiin liittyvä tiedottaminen on tärkeää.

Opintomatka toteutettiin Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestön ja Suomen Ympäristökeskuksen toteuttaman Kohti vähähiilisiä kyliä –hankkeen toimesta. Hanke saa rahoituksensa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta maaseuturahastosta.  

Lisätietoa matkan tutustumiskohteista löytyy alla olevista linkeistä:

Iisalmen REKO-lähiruokapiiri löytyy facebookista hakusanoilla REKO IIsalmi
Alpuan kylä
Sotkamon biokaasureaktori