Kohtavaaran juurella, Pielisen Lipinlahden rannalla seisovalla Haikolan talolla on pitkä ja vaiherikas historia. Haikolan tilan rakennusten tiedetään ensin sijainneen Lipinsaaressa, josta ne siirrettiin mantereen puolelle 1800-luvun alussa. Tilan rakennuksia ja peltoja oli Kohtavaaran laellakin, mutta nykyiselle paikalle suuri talo nousi 1880-luvulla hirsistä, jotka siirrettiin Kohtavaaralta sijainneesta savupirtistä. Nuo hirret ovat edelleenkin näkyvissä Haikolan talon suuressa salissa. Seuraava suuri askel Haikolan talon historiassa otettiin 1940-luvun alussa, kun Joensuussa vuonna 1939 perustettu Nurmeksen seudun evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys etsi paikkaa kansanopistolle. Haikolan talo oli jäänyt isännättömäksi ja yhdistys sai ostaa tilan itselleen, vaikka se oli muiden isännättömien tilojen tapaan pika-asutuslailla määrätty evakkojen asuttamiseen.
-Täältä otettiin yhteyttä Maatalousministeriön pika-asutuksen yleissihteeri Veikko Vennamoon ja rovasti Toivo Rapeliin, jotka järjestelivät asian niin, että yhdistys sai ostaa tilan ja 36 hehtaaria maata opistoa varten, Haikolan taloa ylläpitävän Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry:n sihteeri Kyllikki Tiensuu avaa talon historiaa.
Haikolan talon historia on ollut pitkä.
Tummien hirsien tunnelmaa
Kansanopisto aloitti toimintansa 1942 varsin vaatimattomissa oloissa Haikolan päärakennuksen pirtissä ja piharakennuksissa. Töitä olosuhteiden parantamiseksi tehtiin kuitenkin koko ajan ja päärakennukseen tehtiin 1947 lisäosa ja aittarakennusta kunnostettiin opiskelijoiden asunnoiksi. Varsinainen loikka parempiin tiloihin tehtiin vuonna 1950, kun Haikolan riihisärkälle nousi uusi opistorakennus. Sen jälkeen Haikolan talosta tuli opiston puutyöverstas. Kansanopisto toimi aina vuoteen 2005 saakka, jolloin toimintaa ylläpitänyt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lahjoitti Haikolan kiinteistöt takaisin Nurmeksen evankelisen opiston ystäviksi muuttuneelle yhdistykselle. Siitä lähtien yhdistys on tehnyt hartiavoimin töitä eri hankkeissa ja talkoilla, jotta Haikolan talo on saatu mahdollisimman alkuperäiseen asuun tummine hirsineen. Vaikka Haikolan talo huokuukin entisaikojen tunnelmaa, niin eipä modernia tekniikkaakaan ole unohdettu. Varsin mittavan majoitus- ja saunatilojen remontin viime vuonna läpikäynyt Haikola nimittäin lämpiää maalämmöllä ja sähköä tuottavat aurinkopaneelit talon katolla.
Kyllikki Tiensuu ja Jari Lampinen ovat tyytväisiä Haikolan talon tuoreeseen remonttiin.
Toivontorni vetovoimatekijänä
Nykyään Haikolan talossa järjestetään niin erilaisia kursseja ja konsertteja kuin moninaisia perhejuhliakin rippijuhlista ja häistä aina hautajaisiin saakka. Maailmassa vallitseva pandemia on lisännyt kotimaan matkailua ja sen on voinut huomata myös Haikolan majoitushuoneiden varauskirjasta.
-Remontti valmistui viime juhannukseksi ja sen jälkeen aina elokuun alkuun saakka matkailijoita riitti, parhaimmillaan meillä oli huoneet täynnä. Ja loppukesästäkin oli vielä mukavasti ihmisiä liikkeellä, Haikolan rengiksi itseään nimittävä Jari Lampinen muistelee viime kesää.
Yksi vetovoimatekijä Haikolan talolle löytyy aivan pihapiirin vierestä.
-Asiakasvirtaa tulee myös sitä kautta, kun porukkaa käy tuossa Toivontornilla. Siellä on viiden vuoden aikana käynyt vajaat 10 000 ihmistä ihailemassa maisemia ja tutustumassa luonto- ja historiapolkuun. Siinä on meille hyvä ohjelmapalvelu, Lampinen kiittelee