Navettakankaalle nousi uusi pihatto

29.11.2016 Reeta Rönkkö
Navettakankaalle nousi uusi pihatto Mari Voutilainen

Juuan Larinsaareen valmistui syksyllä uusi lypsykarjapihatto. Loppusyksyn aikana uudisrakennus on saanut asukkaat sisälleen ja toiminta on lähtenyt hyvin pyörimään. Kahden tilan yhteinen maatilayhtymä Navettakangas Oy syntyi keväällä 2015 ja siitä lähtien toiminta on tähdännyt uuden navetan rakentamiseen. Yhteistyön avulla työkuormaa saadaan jaettua ja molempien tilojen resurssit kunnolla hyötykäyttöön.

Yhdessä enemmän

Navettakangas Oy:n omistajilla on kaikilla jo reilusti yli 20 vuoden kokemus tilanpidosta. Osakkaiden Eija ja Tapani Martikaisen sekä Arto Ovaskaisen entiset tilakeskukset ja navetat sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä toisistaan. Uusi navetta nousi melkein tilojen puoliväliin, molemmilta tiloilta uuden yhtymän nimiin lunastetulle maalle. Osakkaiden työmatka on siis vajaat pari kilometriä.

- Olimme Tapanin kanssa jo muutaman vuoden ajan miettineet lopettaako vai laajentaa. Uusi navettainvestointi tuntui liian isolta yhden tilan tehtäväksi, joten maatilayhtymä oli meille hyvä ratkaisu, kertoo Eija Martikainen.

- Yhdistämällä kahden tilan voimat saimme myös riittävästi peltopinta-alaa näin iso navettaa varten. Lisäksi saimme yhdessä vuokrattua jonkin verran uuttakin peltoa kylältä. Yksin tekemällä peltoala ei olisi riittänyt, täydentää Arto Ovaskainen.

navettakangas3Kukin osakkaista omistaa kolmanneksen yhtymästä ja työkuormaa jaetaan niin, että yksi kolmesta saa aina huilata. Työnkierto antaa mahdollisuuksia myös toiminnan ja uusien toimintatapojen kehittämiseen. Jatkossa esimerkiksi lehmien siemennys on tarkoitus hoitaa omana työnä. Lomitus tilalla pyörii normaalilla tavalla MYELin kautta.

Maatilayhtymän nimeen liittyy mukava tarina. Uusi pihatto on rakennettu paikalle, jonka nimi jo alun perin oli Navettakangas.

- Paikkaa ei tosin valittu nimen perusteella, mutta siitä saatiin samalla hyvä nimi yhtymälle. Tarinan mukaan meidän tilan vanhan hirsinavetan hirret on hakattu tältä kankaalta ja siitä nimi Navettakangas luultavasti tulee, pohtii Tapani Martikainen.

Pellot kuntoon, keskituotos ylös

Yhteistyön ja uuden pihaton kautta on parhaimmillaan tarjolla monenlaisia hyötyjä. Tilalla on nyt käytössä peltoa reilut sata hehtaaria, tosin lohkoja on paljon ja välimatkat ovat pitkiä. Tilan kaikki pellot ovat luomussa. Kuluvan vuoden osalta rehua on ostettu jonkin verran myös ulkopuolelta, koska omien peltojen sato ei vielä ole riittävä.

- Nurmirehusta osa teetetään urakoitsijoilla ja järeämmällä kalustolla, itse tehdään sen verran kuin on järkevää. Myös lietteen levitys teetetään urakoitsijoilla. Kyntö- ja kylvötyöt hoituvat pääosin omalla kalustolla. Jatkossa panoksia on tarkoitus käyttää etenkin hankittujen peltojen perusparannukseen ja sitä kautta saada omien peltojen rehusatoa kasvatettua, Arto suunnittelee.

navettakangas4

Uudessa navetassa on tällä hetkellä reilut kolmekymmentä lypsävää ja siihen hiehot ja nuori karja päälle. Tilaa on enintään 78 lypsävälle. Nyt pihatossa käyskentelevä karja on osin omien navettojen perua, osin ostoeläimiä. Jatkossa määrää lisätään pikkuhiljaa hiehojen poikiessa, uutta karjaa ei enää osteta. Tilalle syntyvät lehmävasikat jäävät, sonnivasikat lähtevät välitykseen A-tuottajien kautta. Maito taas menee ItäMaidon kautta Valiolle.

- Meillä on jo nyt varsin hyvä keskituotos, mutta uuden navetan myötä uskomme sen vielä kasvavan. Tavoitteena on nostaa keskituotos yli 10 000 kiloon vuodessa. Uusien tilojen myötä lehmien olot paranivat entisestään ja elinikäkin todennäköisesti pitenee. Lypsyrobottiin siirtyminen puolestaan on jo nyt nostanut lypsykäyntien määrän lehmää kohden yli kahteen ja puoleen kertaan päivässä, Eija iloitsee.

Korkea kotimaisuusaste

Navettakankaan uudessa pihatossa lähes kaikki mahdollinen on teetetty tai hankittu kotimaasta. Pihattoa oli rakentamassa useita kirvesmiehiä Pielisen Karjalan alueelta. Rakennus on toteutettu niin sanotulla kolminivelkehä –ratkaisulla, jossa puiset kaaret tukevat rakennuksen seiniä ja erillisiä pystytolppia ei tarvita. Suunnitelmat teetettiin omien ideoiden pohjalta ProAgrilla. Puurakenteet ovat kotimaista tuotantoa, samoin metalliosat ja pihaton betonityöt. Ulkomailta on hankittu lähinnä tekniikkaa jota kotimaasta ei ole saatavilla, kuten koneet ja peltielementit.

- Navetan avajaisia varten laskimme, että rakentamisessa on ollut mukana yli viisikymmentä yritystä tai muuta toimijaa. Eli onhan tällaisella projektilla melkoisia vaikutuksia myös alueellisesti, Tapani laskeskelee.

Omistajat voivat seurata uuden pihaton tapahtumia tarvittaessa myös kännykän ruudulta kotona tai tien päällä. Sen mahdollistaa navettaan tuleva kiinteä valokuituyhteys.

Lisätietoa

Reeta Rönkkö

Reeta Rönkkö

Maaseudun sivistysliitto Itä-Suomi

kyläkehittäjä

maakaista-logo-musta.svg

Hae rahoitusta

Tarinat ja tapahtumat

Yhteystiedot