Hyönteisravinto on nykyajan trendituote, joka kelpaa jopa monelle lihasta kieltäytyvälle. Hyönteisten syöminen ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, päinvastoin. Tälläkin hetkellä maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravintonaan hyvin säännöllisesti. Monissa länsimaissa hyönteisravinto sen sijaan on aikojen kuluessa unohdettu ja jopa kielletty, mutta nyt sen hyödyt on löydetty uudelleen. Hyönteisistä saa runsaasti proteiinia ja niiden tuottamisen ilmastovaikutukset ovat pienet.
Tuotantoedellytyksiä selvitetään
Pielisen Karjalassa on parhaillaan käynnissä esiselvityshanke, jonka avulla etsitään pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia hyönteisten tuotantoteknologioita ja kasvatusmenetelmiä. Lisäksi kartoitetaan osaamistarpeita sekä selvitetään lupamenettelyä ja ympäristövaikutuksia. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy sekä Luonnonvarakeskus LUKE, rahoitus tulee ELY-keskuksen kautta maaseuturahastosta.
- Hankkeen tärkein tehtävä on etsiä maailmalta viimeisintä tietoa ja tuoreita markkinaselvityksiä hyönteisten kasvattamiseen liittyen. Tarkoituksena on löytää Pielisen Karjalasta yrityksiä, jotka voisivat tätä tietoa hyödyntämällä lähteä kokeilemaan hyönteiskasvattamon perustamista. Esiselvityksen pohjalta on tavoitteena saada vuoden 2018 aikana liikkeelle vähintään yksi hyönteiskasvatuksen pilotointi, kertoo hankkeen vetäjä Niina Huikuri PIKES Oy:stä.
- Esiselvityksessä tehdään paljon töitä etenkin toiminnan kannattavuuden selvittämiseksi. Hyönteiskasvatus on varsin käsityövaltaista, koska esimerkiksi hyönteisten munitukseen ja ruokintaan ei ainakaan vielä ole kehitetty koneita. Ala on myös varsin uusi ja kaupallisia teknologian tuottajia on hyvin vähän. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii siis hyvää perehtymistä sekä kiinnostusta alan kehittämiseen. Ennusteet hyönteisravinnon käytön kasvulle ovat kuitenkin huimat, joten siinä suhteessa alassa on paljon potentiaalia.
Asennemuokkausta
Yksi tärkeimmistä syistä hyönteisravinnon suosion kasvulle ovat sen muuta proteiinintuotantoa vähäisemmät ympäristövaikutukset. Hyönteisten kasvatus kuluttaa huomattavasti muuta eläinperäisen proteiinin tuotantoa vähemmän niin vettä, maa-alaa kuin rehuakin.
- Yhden hyönteismassakilon tuottaminen vaatii noin puolitoista kiloa rehua ja 12 litraa vettä, kun taas yhden kilon nousu naudan painossa vaatii 12 kiloa rehua ja jopa 32 000 litraa vettä. Hyönteiskasvatuksen hyötysuhde on siis hyvin korkea. Hyötysuhde paranee entisestään jos lasketaan kuinka suuri osa ruhosta on hyödynnettävissä ruoaksi. Naudalla 40 – 50 % on syötävää osaa, kun taas hyönteisellä se on 100 %, selittää Huikuri.
Kaikille hyönteisten syömiseen tottuminen ei ole ihan helppo juttu. Ajatus pitkäjalkaisten heinäsirkkojen tai ryömivien toukkien suuhun laittamisesta ei välttämättä houkuta. Asenteet kuitenkin muuttuvat pikkuhiljaa.
- Hyönteisravinnosta on viime vuosina puhuttu paljon ja monille se on jo tuttu asia. Koko ajan on helpompi ja helpompi saada ihmiset kokeilemaan. Meillä on esimerkiksi messuesittelyissä ollut maistiaisena tuotetta, jossa on sekoitettu kotisirkkaa ja maapähkinöitä. Yleensä ihmiset yllättyvät positiivisesti sen mausta.
Suurin este hyönteisten kasvatukselle ihmisravinnoksi on lainsäädäntö. EU kieltää toistaiseksi hyönteisten myymisen ruokakaupoissa, tosin muutamat EU-maat ovat sen sallineet. Suomessa kasvatetaan tällä hetkellä jonkin verran hyönteisiä eläinten rehuksi, mutta mahdollisuudet siirtyä tuottamaan hyönteisistä ihmisravintoa ovat hyvät. Uuselintarvikelain uudistuksen odotetaan tuovan helpotusta asiaan ainakin joidenkin hyönteislajien osalta. Innokkaimmat odottavat markkinoiden aukeavan vuoden 2018 aikana.
Hyönteisravinto kiinnosti Pielisen messujen kävijöitä kesäkuun alussa. Esittelemässä Susanne Heiska LUKE:sta ja Niina Huikuri PIKES Oy:stä.