Muoniosta Tohmajärvelle
10/2021
Anita ja Mario Langner ajelivat kesällä 2019 Muoniosta itäisen Suomen kautta Helsinkiin hakemaan saksalaissyntyiselle Mariolle uutta passia. Pysähdys Tohmajärvellä toi heidät lopulta kokonaan Keski-Karjalaan.
- Ihastuimme itäsuomalaisiin maisemiin ja aloin katsella työpaikkoja täältä päin, kuvailee iloisen puhelias Anita Langner. – Tohmajärven kunta haki työntekijää varhaiskasvatukseen ja hain paikkaa. Minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua työhaastatteluun etänä, mutta ilmoitin, että tulen haastateltavaksi paikan päälle. Ja minut valittiin.
Muuttopäätös oli lopulta helppo ja nopeakin, eivätkä neljä kouluikäistä lastakaan panneet hanttiin. - Se, että lapset pääsivät uuteen kouluun, oli iloinen yllätys. Tosin koulussa on lapsia nyt niin paljon, että uudet tilat käyvät ahtaiksi. Onneksi yhden lapsemme luokka jaetaan kahtia, sillä lapsia on jo liikaa yhteen luokkaan.
Lapset ovat kotiutuneet hyvin ja saaneet kavereita. Emmi (16) on lukion ensimmäisellä luokalla ja käy vapaa-ajallaan vanhusten luona Gubbe-palvelun kautta. Joona (14) haaveilee mopokortista ja tykkää kalastamisesta. Helmi (11) käy koulun kokkikerhoa ja nuorimmainen Eemeli (10) seurailee isompien perässä. - Harrastuksia ei ole vielä ehditty kovin paljon katsella, mutta varmaan kaikille löytyy mieleistä tekemistä, uskoo Anita.
- Vuokra-asunto löytyi Honkalampi-säätiön tyhjäksi jääneestä kiinteistöstä, jossa meillä on tilaa yli 200 neliötä. Lapsilla on lyhyt matka kouluun ja minulla töihin. Mario on remontoinut asuntoa koko syksyn ja pikkuhiljaa koti alkaa näyttää siltä, mitä haluamme.
Miksi sitten lähdettiin 800 kilometriä etelämmäksi Muoniosta?
– Vaikka olen Lapissa syntynyt, en ole koskaan tykännyt kaamosajasta, enkä paljosta lumesta tai pakkasista. Joka paikkaan on Muoniosta todella pitkä matka eikä viimeisin yli 50 kilometrin työmatka Leville talviaikaan ollut mukava. Milloin oli tie auraamatta tai joutui ajamaan auran perässä porojen pomppiessa tiellä. Kasvimaalla ei ehtinyt oikein mikään kasvaa pöytään asti eivätkä lapset päässeet uimaan lämpimiin vesiin, toisin kuin täällä. Lisäksi Muoniossa on kalliit vuokrat ja muutenkin hintataso on kalliimpi kuin täällä, kertoo Anita. – Muonio on nyt meidän lomakohteemme.
- Kaupat ovat lähellä ja täällä saa ostettua lähituotteita. Käytämme muutenkin mahdollisimman paljon lähipalveluja ja apua ja neuvoja saa aina, kun niitä hoksaa kysyä. Kauppojen valikoimat ovat monipuoliset ja lapsille saa vaatteita ja kenkiä ilman isoa verkkokaupparumbaa, kun sopivat koot löytyvät heti. Jo kesällä käytiin paljon uimassa ja nyt syksyn tullen on Kiteen uimahalli tullut tutuksi, lapset tykkäävät kovasti uimisesta.
Mario on remontoinut syksyn asuntoa eikä hänen työllistymistään ole vielä kunnolla mietitty. Mario on automekaniikan insinööri, ja hän työskenteli pohjoisessa kansainvälisissä autotestauksissa. Kotona puhutaan englantia ja saksaakin vähän, joten suomen kielen opiskelu on jäänyt hänellä vähiin. Mutta mietinnässä on joko työpaikan hakeminen tai oma yritys, sillä hän hallitsee erilaiset autojen ja koneiden huolto- ja korjaustyöt.
- Ollaan viihdytty täällä tosi hyvin. Itäsuomalaiset ovat ihanan puheliaita ja avoimia pohjoisen ihmisiin verrattuna, iloitsee Anita. -Saimme ensimmäiset paikalliset ystävät jo silloin, kun kävin täällä työhaastattelussa.
Teksti ja kuva: Suvi Spoof